HSE* (Health and Safety Executive), sorjjasmeahttun dearvvašvuođa- ja sihkarvuođareguláhtor, lea raporteren gávdnosat čájehit ahte gaskamearálaččat dagahit lihkadeamit ja mátkkit badjel goalmmádasoasi buot stuorra vahágiin ja badjel beali buot dieđihuvvon vahágiin álbmogii bargosajiin gos lea almmolaš beassanlohpi, nugo gávppiin ja restoráŋŋain.

Váralaš birrasiin nugo mearralávddiin, fabrihkain ja petrokemihkalaš rusttegiin, sáhttá heajos gieđahallan vánddardanbálgáin – mat dávjá leat čuohcan čáhcebohcciide dahje elemeanttaide – hehttet eallima.

To test the slip resistance of a walkway there are typically two methods using standard scientific testing equipment, the first being using a surface microroughness meter which has been shown by HSL (Health and Safety Laboratory) scientists to be a useful indicator of the slip resistance of a surface in wet conditions. The other method is conducted using a pendulum – and is the HSE’s preferred method of testing.

Pendulum-vuogádat vuođđuduvvá čuohppan imiterenhálddašeapmái (geavaha standárdiserejuvvon gummisuola ovdamearkka), mii čuohppá dihto latnjaguovllu kontrollerejuvvon vuogi mielde. Latnja njuoskkasvuođas lea njuolga ja mihtidanvejolaš váikkuhus addojuvvon pendulum-iskkadeami árvui (PTV). Čuovgapotensiála klassifiseren lea gaskal 0-24 PTV mii čájeha stuorra čuovgapotensiála, gitta 25-35 PTV árvvuide mat čájehit moderáhta čuovgapotensiála ja loahpas 36+ PTV árvvut čájehit fierpmádagaid main lea alla čuovgapotensiála. Dakkár dáhpáhusain gos fierpmádat lea várálaš birrasis, de livččii dárbbašlaš 36+ PTV-árvu vai dearvvašvuođa- ja sihkarvuođastandárddat bisuhuvvojit.

Soaitá leat nu ahte don leat oahpásmuvvan standárda lihkadeami eastadan čovdosiiguin, nugo ovdamearkka dihte njuolggočuoggáid dahje pultruderejuvvon njuolggočuoggáid, muhto dieđát go viiddiduvvon metálla njuolggočuoggáid birra mat leat njuolggočuoggáid vuostá?

Viiddiduvvon metálla lea máŋggabealat ja innovatiiva materiála mii gávdno iežas geavaheamis iešguđetlágan ealáhusain iežas erenoamáš iešvuođaid ja ávkkiid geažil. Dat lea metállapláhta mii lea čuohppon ja njuvvojuvvon nu ahte šaddá rahpamiid málle, mii dagaha ahte šaddá neahttalágan struktuvra mas leat máŋggalágan ovdamunit. Dát artihkal guorahallá viiddiduvvon metálla buvttadanproseassa, guovddáš iešvuođaid ja geavaheami, ja čalmmustahttá dan mearkkašumi iešguđet surggiin. 

Viiddiduvvon metálla ráhkaduvvo dárkilis ja stivrejuvvon proseassa bokte. Metállapláhta, dábálaččat stálli, alumiidna dahje ruoššaluossa, biddjojuvvo máŋggaid čuohpademiide ​​dahje čuohpademiide ​​erenoamáš mašiinnaiguin. Dát čuohppamat leat strategalaččat sajáiduvvan nu ahte metálla sáhttá viiddiduvvot go bidjá čuohpadeami, ja dagahit rahpamiid dahje čuolmmaid arkiivvas. Dasto viiddiduvvon metálla lihkaduvvo nu ahte oažžu dan guhkkodaga ja sturrodaga maid háliida. Dát buvttadanproseassa mielddisbuktá golmmadimenšuvnnalaš, neahttalágan struktuvrra mas leat máŋggalágan ávkkit.

Okta dain mearkkašahtti ovdamuniin go geavaha viiddiduvvon metálla vánddardanbáikkiide lea dan erenoamáš čuoiganvuostálasvuohta. Viiddiduvvon ivdni dagaha struktuvrralaš fierpmádaga mas leat bajiduvvon oasit, mii addá nana gieđahallama julggiid vuollái. Dát lea erenoamáš dehálaš dakkár guovlluin gos vánddardanbálgát sáhttet leat čáhcái, oljjuide dahje eará lihkadeaddji ávdnasiidda. Viidáset metálla lihkadeapmi unnida mearkkašahtti láhkai lihkohisvuođavára ja lasiha ollislaš dorvvolašvuođa johtolagas.

Nubbi mearkkašahtti iešvuohta viiddiduvvon metálla vánddardanbáikkiin lea daid effektiiva čáhcebohcci. Viiddiduvvon málle rabas hábmen dahká ahte čáhci, ruskkat ja vaikko muohta sáhttet mannat čađa neahtta. Dát eastada čázi čoagganeamis čázi ala ja unnida vejolašvuođaid ahte čáhci gahččá go lea čáhci. Doaibmi čáhcebohcci lea maiddái mielde guhkit áiggi vánddardanbáikkis go eastada čáhcevahágiid ja billašuvvama.

Viiddiduvvon metálla lea dovddus iežas bissovašvuođa ja gierdavašvuođa dihte. Proseassa viiddidit metállapláhta nanne dan, ja dahká dan vuostálastit čuohpademiid, geavaheami ja rusttegiid vuostá. Dát bissovašvuohta sihkkarastá ahte viiddiduvvon metálla vánddardanbáikkit sáhttet gierdat garra johtolaga, mekanihkalaš streassa ja biraselemeanttaid almmá ahte dat billašuvvet jođánit. Dan dihtii dain lea guhkit eallináigi go árbevirolaš vánddardanmateriálain.

Viiddiduvvon metálla vánddardanbálgáid garra luondu dagaha ahte ii dárbbaš nu olu fuolahusgáibádusaid. Rabas neahttahábmen eastada ahte ruskkat čoagganit čázi ala, ja danin ii dárbbaš dávjá buhtistit. Dasa lassin mearkkaša viiddiduvvon metálla bissovašvuohta ahte dat sáhttá gierdat joatkkageavaheami almmá stuorra geavaheami haga, ja nu unnida dárbbu divvumii dahje sadjásašbargguide.

Viiddiduvvon metálla vánddardanbáikkit fállet máŋggabealatvuođa hábmemis ja heiveheamis. Buvttadanproseassa addá vejolašvuođa ráhkadit máŋggalágan ivnniid, rahpansturrodagaid ja materiálaid, nu ahte hábmejeaddjit sáhttet heivehit vánddardanbáikki dihto gáibádusaide. Dát fleksibilitehta sihkkarastá ahte viiddiduvvon metálla vánddardanbáikkit sáhttet heivehuvvot iešguđetlágan geavaheapmái ja arkitektuvrralaš estetihkkii.

In the long run, expanded metal walkways čájehit ahte leat goluid effektiiva čovdosat. Daid bissovašvuohta ja unnán fuolahusdárbbut dagahit ahte eallináiggi golut lassánit go buohtastahttá eará vugiide mat sáhttet dárbbašit dávjá divvuma dahje sadjásašbargguid. Dasa lassin leat lihkadeami vuostálasvuohta ja sihkarvuođa buorideamit maid sii fállet, veahkkin unnidit lihkohisvuođaid ja vejolaš dasa gullevaš geatnegasvuođaid.

Anping Huijin Wire Mesh:s mii ovdanbuktit čeahpesvuođain máŋggalágan vánddardanbáikkiid mat leat dárkilit hábmejuvvon nu ahte fállet eahpedábálaš čuohpadeami rullastuolu geavaheddjiide ja olbmuide geain leat iešguđetlágan gápmagat. Min váldoulbmil lea ásahit dorvvolaš ja stabilitehta birrasa iešguđetlágan sajiin. Dát erenoamáš čuoiganvuostálasvuohta bissu čielggasin, vaikko leat iešguđetlágan gradienttaid ja vuostálas čáhce- ja kuivvas dilálašvuođaid ovddas. Boađusin min vánddardanbáikkit šaddet ideála válljenvejolašvuohtan dakkár dilálašvuođaide mat gáibidit hui dehálaš gieđaid ja dorvvolašvuođa.

Muhto min geatnegasvuohta viidána funkšuvnnalašvuođa olggobeallái estetihka suorgái. Min viiddiduvvon metálla neahttavázzin- ja rámppabuktagat leat dáiddalaččat hábmejuvvon nu ahte heivejit bures birrasii. Min fálaldagat leat ráhkaduvvon máŋggalágan materiálain, earret eará alumiinnas, stállis ja rusttetmeahttun stállis, ja addet máŋggalágan hábmenvejolašvuođaid ja geavahanvejolašvuođaid. Go galgá viidáseappot nannet guhkesáiggi ja eastadit korrošuvnna, de mii ovdanbuktit máŋggalágan suodjalusčoaggima, nugo ovdamearkka dihte galvaniserema ja polyesterpulverčoaggima. Dát ollislaš vuohki sihkkarastá ahte min vánddardan- ja rámppačovdosat eai dušše lihkostuvvet sihkarvuođas ja doaibmamis, muhto maiddái harmoniijalaččat gokčet máŋggalágan arkitektuvrralaš ja funktionála gáibádusaid.